Tämän aamuiset kirjoitukset puheenvuoroblogissa saivat minut miettimään
jälleen kerran, mitkä ovat ne iänikuiset asiat, jotka saavat ihmiset jakautumaan
eri leireihin.
Politiikka on vahvistunut jonkinlaisena uskonnollisena näkemyksenä, jos
et juuri sitä tai tätä ideaa omaksu, et voi olla vasemmistolainen, tai jotain vastaavaa,
mutta aina väittelyä syntyy. Dialogiaa ei kuitenkaan osata. Uskonnoissa syntyy
samanlaisia jakautumisia, jopa saman uskontokunnan sisällä. Ja on aina syntynyt.
Suomalaiset tunnetaan itsepäisinä ja periksiantamattomina ihmisinä.
En ole niinkään tietoinen mistä " moisen maineen" olemme saanneet, mutta olen yhä enemmän havainnut, että kaltaisiamme löytyy toki muualtakin.
Olemme kuitenkin kaikki samanlaisia ihmisiä, suurin eroavaisuus on todettavissa oman perheen tai maan tavassa, siitä huolimatta missä asut. Eli se, miten kasvatat lapsesi, johtaa joko sotiin tai ei.
Meidät on kaikki kasvatettu jossain kulttuurissa, missä joku uskonto ja laki ovat kehittyneet ajan kanssa. Tai nimenomaan usein kehitelty uskontoon nojaten. Talousajatus on tuonnut uusia lakeja, nekään eivät nojaa moraaliin tai samanarvoisuuteen. Talous on enemmänkin se uusi uskonto, joka johtaa maailman tapahtumia.
Meillä on nyt kristinuskon vaikutus, toisilla hinduismin tai islamin.
Kulttuuri on muodostunut joka maassa monen vaikutteen tuloksena, ei ainoastaan uskonnon.